h1

Rokkimamma kasvoi ihmisenä

syyskuu 9, 2009

Luin tänään pinon naistenlehtiä. Oli pieni pakko; sain lahjaksi intialaisen päähieronnan ja ostin itselleni samalla jalkahoidon. Ja hömppähemmotteluhoidoissa kuuluu lukea just näitä. Hoidot rentouttivat, mutta lukemisensa olisi voinut valita vähän huolellisemmin.

Tiedättekös nimittäin mikä on tärkein kysymys, mikä pitää esittää kolmekymppiselle naisrokkarille? No tietysti se, että mitenkä sinä oikein pystyt käymään keikoilla, nyt kun olet äiti. Et kai sentään juo takahuoneessa alkomaholia enää? Vastaavasti näyttelijänaiselta pitää kysyä ,että miten tuo työn ja perheen yhteensovittaminen on onnistunut. Ja naisurheilijan kohdalla pitää tietysti kertoa kuinka se on nyt ymmärtänyt elämän tarkoituksen, kun se on muuttunut vanhemmaksi.

Juttutyyppi on tietysti naistenlehtien perinteisimpiä. Ja jostain syystä vanhemmuuden ilmeisesti kuvitellaan olevan tavallista erikoisempaa, kun ammatti on jotenkin luova. En tajua täysin miksi. Kai esimerkiksi muusikolla tosiaan on aika epätyypilliset työajat, mutta muuten en oleta perheellistymisen hirveästi eroavan tavan ihmisten toiminnasta.

Olen jotenkin viallinen nainen. Kun vaikka olen itse tullut vasta ihan hiljan äidiksi, haluaisin esimerkiksi, ettei joka ikistä PMMP:tä käsittelevää juttua tarvitsisi varustaa maininnalla siitä, että sekä Paula että Mira ovat pienten lasten äitejä.Voisiko pysyä asiassa, eli siinä musiikissa? Miesmuusikoilla on haastatteluissa äärimmäisen harvoin lapsia, vaikka oikeassa elämässä olisikin. Äkkiseltään mieleeni tulee itse asiassa vain yksi melko yllättävä esimerkki, jonka muistan puhuneen mediassa isyydestään, nimittäin Jouni Hynynen. Täytyy rock-isiä joku muukin olla, mutta yleensä miespuoliset esiintyvät taiteilijat saavat olla rauhassa perheuteluilta.

Urheilijoiden kohdalla miehen perhe mainitaan jossain sivulauseessa, jos mainitaan, paitsi jos perheessä on samaa lajia harjoitteleva pikkupoika. Samaan aikaan toisaalla jostain Laura Österberg-Kalmarista tai Eva Wahlströmistä tehdään useamman aukean juttuja, joiden ainoa sisältö on lapsen saamisen vaikutus kisakuntoon.

Päätin jokunen vuosi sitten, että jos päädyn itse toimittajana tekemään merkkipäivähaastatteluja tai vastaavia miesjohtajista, yritän aina muistaa kysyä pari kysymystä perheestäkin. Ja että mietin vastaavassa tilanteessa naista haastatellessani, ovatko perhekysymykset oikeasti tarpeen.

Voi kun aikakauslehtipuolellakin joku kollega miettisi samaa.

Mainokset

2 kommenttia

  1. Mä joskus nappasin Mimmit lehtihyllystä, kun siinä oli juttu niihin aikoihin elokuva-aiheisen kirjan julkaisseesta Katja Kalliosta.

    Jutun pointti oli siinä, että Kallio on vaimo ja äiti.

    Ehkä minä ja naistenlehtien maailma emme vain sovi toisillemme.


  2. mita olin etsimassa, kiitos



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: